Oronmyllystä Jumalan myllyksi

Oronmylly sai patoamis- ja myllynpyörittämisluvan Ruotsin vallan aikana n. vuonna 1650 kuningatar Kristiinalta. Tietojemme mukaan se toimi vain noin 60 vuotta ja joutui lopettamaan 1700-luvun Karjalan sotaisissa ja sekavissa oloissa. Mylly sai uuden alun v. 1833 Isojaon jälkeen ja alkoi kukoistaa Johan Pitkäsen aikana vuodesta 1859 alkaen.

Pitkäsen ja Anttosen suvut pyörittivät myllyä täällä yli 100 vuoden ajan. Isännät tulivat hyvinkin pitkien matkojen takaa myllylle jyväsäkkeineen ja lähtivät hyvät jauhot ja ryynit mukanaan kotimatkalle. Oron virta saa alkunsa muutaman sadan metrin päässä olevasta Heralammesta, johon ei laske mikään näkyvä joki. Vesi pulppuaa lammen pohjassa olevista lähteistä. Myös Jeesus puhuu elävästä vedestä evankeliumin sanoman vertauskuvana. Elävä vesi on liikkeessä olevaa lähdevettä, joka kumpuaa esiin ilman, että kukaan pystyy säätelemään sen määrää ja voimaa.

Vuonna 1962 Aate-Pekka ja Aili Anttonen lahjoittivat vanhan myllyn tuntumassa sijaitsevan luonnonkauniin paikan evankeliumin eteenpäin viemistä varten Kansan Raamattuseuralle.

Kesäkauden avajaisissa 1965 vihittiin käyttöön Jyväkirkko. Alttaripöydän yläpuolella on rosoinen  risti. Se on tehty uppotukkina läheisen Heralammen pohjassa maanneesta puusta. Sieltä se on nostettu arvokkaalle paikalle sovituksen sanomaa julistamaan. Yli 50 vuoden ajan Oronmyllyllä ovat tuhannet ihmiset päässeet osallisiksi elävän veden lähteestä.

Vuonna 2017 Kansan Raamattuseuran säätiö luovutti Oronmyllyn koko alueen rakennuksineen ja  toimintoineen uudelle Oronmyllysäätiölle, joka jatkaa paikan lahjoittajien alkuperäisen tavoitteen mukaista toimintaa.

Niskalampi kesällä